|
10.05.2012 |
|
Palveluasumisesta Kallio lehti 16.5.2012 Aktiiviset kaupunkilaiset ovat poliitikolle äärettömän tärkeitä. He ovat ikään kuin ylimääräisiä silmiä ja korvia kertomaan arjen ongelmista päätöksentekijöille. Minulla on ilo saada postia silloin tällöin juuri tällaiselta kaupunkilaiselta, pitkäaikaiselta ystävältäni. Viimeksi hän otti terävästi kantaa ikääntyvien ihmisten palveluasumisen tarpeeseen ja sen saatavuuteen Helsingissä. Ajoitus osui hyvään saumaan, koska juuri viimevaltuustossa (9. 5.) kävimme asiasta pitkän keskustelun. Se liittyi erään valtuutetun tekemään aloitteeseen palveluasumista koskevan kilpailutuksen järjestämisessä. Sosiaalilautakunnan vastaus aloitteeseen antoi hyvän pohjan keskustelulle, koska se avasi lautakunnan tekemät palveluasumista koskevat linjaukset. Niistä syntyi vilkas ja tiukka keskustelu. Haluan, että tämä keskustelu otetaan huomioon, kun seuraava valtuusto tekee ikääntyvien ihmisten tarvitsemien palvelujen järjestämistä koskevat linjaukset. Sosiaalilautakunta on linjannut, että kaupunki hoitaa ympärivuorokautista hoitoa ja palvelua tarvitsevat asumispalvelut itse. Asukkaat näihin palvelutaloihin valitaan ns. SAS pisteytyksen perusteella. Pisteytyksessä arvioidaan asukkaan jatkuva ja pitkäaikainen hoidon tarve ja sen pohjalta annetaan SAS pisteet. Tätä pisteytystapaa ja sen vaativuutta on kritisoitu minulle usein. Omaiset kertovat, että SAS pisteet on viritetty niin korkealle, että vain todella huonokuntoiset pääsevät niiden perusteella ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Tämä asia ansaitsee jatkossa kunnollisen selvityksen, kun uusi yhdistetty sosiaali- ja terveystoimen organisaatio rupeaa toimimaan. On kohtuutonta, että kotipalvelujen ja -hoidon varassa on liian huonokuntoisia ihmisiä, koska heidän ”SAS pisteensä eivät vielä riitä kaupungin palveluasumiseen”. Monet kaupunkilaiset kokevat, että ihmisiä jää lähes heitteille tai liian paljon uupuvien omaisten varaan. Kaikilla ei edes ole niitä!
|
|
Lue lisää...
|
|
|
23.04.2012 |
|
Vanhuspalvelulaista Siltasaari lehti 29.4.2012 Pitkään odotettu lakiehdotus vanhuspalveluista on valmistunut. Nyt se menee eduskunnan käsittelyyn ja lopulliseen vahvistukseen. Hyvä niin. Lakiehdotuksesta tullaan keskustelemaan paljon, näin uskon. Sekin on hyvä. Nyt luodaan perusta suurelle joukolle ihmisiä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa asioihin iän myötä voivat heiketä. Tähän vaikuttamistyöhön uskotaan lain antavan selkeät suuntaviivat. Viimeaikojen keskustelua seuratessa havaitsee, että monia ikäihmisiä painaa huoli palveluiden saannista ja niiden laadusta, kun niiden aika tulee. Itsekin sitä ajattelen. Mutta vastaako laki näihin tarpeisiin? Mielestäni kyllä ja ei.
|
|
Lue lisää...
|
|
|
Työterveyshuoltoon on luotava voittoa tavoittelematon palvelujärjestelmä |
|
12.03.2012 |
|
Työterveyshuoltoon on luotava voittoa tavoittelematon palvelujärjestelmä Helsingin Sanomat 9.3.2012 ”Julkisen sektorin on otettava entistä suurempi rooli työterveyshuoltopalvelujen tuottamisessa”. Työterveyshuolto on jo ajat sitten irtaantunut alkuperäisestä lain tarkoituksesta. Se ei tunnista työelämän muutoksia. Entisajan raskaat fyysiset työt ovat vaihtuneet entistä enemmän aivoja ja mieltä rasittaviin töihin. Tätä työelämän muutosta ei ole pysähdytty analysoimaan. Muuten ei voi ymmärtää sitä laajaa keskustelua työssä jaksamisen, johtamisen tai oman työn hallinnan vaikeuden ongelmista, puhumattakaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syistä. Masennuksesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kaksinkertaistuneet Suomessa 1990 luvulta lähtien. Samaan aikaan työnantajat kautta Euroopan vaativat työntekijöitä jaksamaan työssä entistä pitempään. Jonkun ajattelussa on musta aukko! Työterveydenhuollon järjestämisessä on palattava juurille. Palvelujen keskeiset tavoitteet, ennalta ehkäisy, työterveyden ja työkyvyn tukeminen ja työolojen kehittäminen, ovat edelleen kestäviä. Mutta niiden sisältö on muutettava vastamaan työssä ja työympäristössä tapahtuneita muutoksia. Nyt työntekijöiden annetaan uupua ja sairastua työssään ennen kuin ongelmiin tartutaan. Tämä johtaa suuriin kansantaloudellisiin menetyksiin ja inhimilliseen kärsimykseen. Mistä sitten kiikastaa, että tilanne on ajautunut tällaiseksi? Ehkä suurin syy nykykehitykseen on työterveydenhuollon siirtyminen entistä laajemmin kansainvälisten pörssiyhtiöiden hallitsemien lääkäriasemien hoidettaviksi.
|
|
Lue lisää...
|
|
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >>
|
| Tulokset 1 - 4 / 5 |
